Place dedicaded to forgetting

Lausanne junan ikkunasta.

Sveitsi on yllättävän monipuolinen, sillä jo rajojen sisällä voi tuntea olevansa ulkomailla. Sunnuntaina päätettiin Thomasin kanssa mennä vähän Fribourgia syvemmälle röstigrabenin länsipuolelle, ranskankielisen Sveitsin kakkoskaupunkiin Lausanneen. Geneve on tietty alueen tärkein keskus, mutta myös Lausanneen mahtuu mm. yksi Euroopan johtavista yliopistoista, Olympiakomitean päämaja ja tietty sairaala, jossa Mannerheim kuoli.

Näyttävätkö kaikki ranskankieliset kaupungit Pariisilta?

Meidän vierailu sattui hassusti samaan aikaan, kun viimeistelin Mannerheimin elämänkertaa (ulkomailla kiinnostus kotimaata kohtaan saa uusia, jänniä muotoja). Lausanne-päivän iltana pääsin Mannerheimin eläkevuosiin, jotka kuluivat pitkälti Lausannen lähellä Montreaux'ssa.

"If on this Earth there is a place to be found which is dedicated to forgetting, it is Switzerland, with all the convenience which makes life easy, hotels, communications, order, food and the beauty of its landscape, but above all the mountains, the Alps which give the impression of being somewhere in the atmosphere, above the clouds, between earth and sky.", Mannerheim kirjoitti muistelmissaan.

(Luin Jonathan Clementsin kirjoittaman englanninkielisen elämäkerran, siksi lainaus muistelmista enkuksi. By the way, oli mielenkiintoista lukea ulkomaisen kirjailijan kirjoittama kirja Mannerheimista, sillä pääpaino ei ollut lainkaan Suomessa tai sen sodissa vaan Mannerheimin elämässä ennen bolshevikkien vallankumousta ja Suomen itsenäistymistä. Myös Suomen historiasta oli mielenkiintoista lukea jonkun muun kuin suomalaisen näkökulmasta, vaikkei Clements kamalan kriittinen Marskia kohtaan ollutkaan).

Mutta aika hyvin Mannerheimin kuvaus piti paikkansa ainakin Lausannessa: kaupunki on järven Geneve-järven rannalla ja vastarannalla kohoavat Ranskan Alpit. Maiden välinen raja kulkee keskellä järveä. Itse kaupunki on myös rinteellä ja järven rannalla kohoavat ranskalaistyyliset asuintalot, hotellit sekä viinitarhat. Tuntui, että olisi ollut ulkomailla, sillä arkkitehtuuri, kaupunkikuva ja tietty kieli oli eri kuin täällä saksankielisellä puolella.

Lausanne oli siinäkin mielessä kiinnostava, että Thomas on viettänyt siellä yhden kesän allaspoikana loistohotellissa. Thomas näytti entisen työpaikkansa, suosikkibaarinsa ja muut tärkeät nähtävyydet.

Ex-poolboy searching for his pool which turned out to be ex as well. Former employer, four star Royal-hotel in the background.

Oman jännityksensä päivään toi myrskylukemia lähennellyt tuuli (ilmeisesti sama puhuri, joka riehui Ranskassa aika pahasti) ja suomalaista kesäpäivää muistuttava sateen ja auringon paisteen välillä vaihdellut sää. Tunnelma oli kuin etelän rantalomalla, sillä lämpötila oli jatkuvasti +12 asteessa, vaikka välillä satelikin. Yksi Keski-Euroopaan hyvistä puolista: kevät alkaa noin 3kk Suomea aikaisemmin, mutta vuorilla saa nauttia vielä kunnon talvesta. Terassit on jo avattu ja eilen ihmiset kuljailivat kaupungilla ilman takkia.

Thomasin synttäreillä syötiin georgialaista: khatsapuria, munakoisoja pähkinätäytteellä, lobiota ja pinaatti-phkalia. Ruokajuomana Russkii Standardia ja Baroloa.

Keväästä innostuneena päätin antaa Thomasille synttärilahjaksi pyörän täyshuollon. Perusrasvaus ja -pumppaus ei riittänyt, sillä pyörä on ollut telakalla jo pari vuotta. Onneksi löysin kivan sveitsiläispapan, joka suostui fiksaamaan pyörän kohtuuhintaan. Kaveri puhui englantia vahvasti murtaen, muttei suostunut vaihtamaan saksaan, kun kerran oli aloittanut enkuksi. Sveitsiläiset eivät myöskään pidä kiirettä jutellessaan asiakkaalle: pappa jutteli ja selitti huoltoprosessin yksityiskohtia ainakin puoli tuntia. Mutta berniläisistä sanotaankin muualla Sveitsissä hitaiksi. Sveitsiläisten puheinnon huomaa myös junassa, jossa on ihan normaalia, että joku selittää tarinaa (siis kavereilleen, ei tuntemattomille suomalaisille) vartin putkeen ilman ainuttakaan taukoa. Bernin murteen ärrä kuulostaa puoliksi kurkkuröhinältä ja puoliksi räkimiseltä, joten joskus on rasittavaa kuunnella junassa vahvan ärrän tahdittamaa monologia, joka tuntuu kestävän ikuisesti. En ymmärrä miten ne pystyy siihen, mä en ikinä pystyis puhumaan suomea niin pitkään ilman tunnetta, että tässä on jotain väärää.

Synttäriateria nautittiin Marcolla, sillä jalkavamman vuoksi vuoren on mentävä Muhammedin luokse. Seurana myös krapulainen Richard.

Muuten sveitsiläiset on olleet harvinaisen sympaattisia tällä viikolla. Perjantaina otin mun ekan journalismiluennon saksaksi, mikä sinänsä on jo vaikeaa. Ymmärtämistä helpotti se, että opettaja on saksalainen (vaikka tosin luennolla puhutaan aina hochdeutschia, vaikka opettaja olisikin sveitsiläinen), mutta vaikeuksia tuotti opettajan konekiväärin omainen puhenopeus. Kaveri puhui supernopeasti ja lätki kalvoja miten sattuu - ja miten päin sattuu - piirtoheittimeen, mutta muisti onneksi, että salissa istuu myös yksi turisti. Konekiväärin nopeudella poliittisesta kommunikaatiosta selittäessään proffa huuteli väliin "Finnland, alles gut?" johon mun sit vastata, että "Alles gut, kein problem". Ymmärsin ainakin 75 prossaa luennosta, mikä mun mielestä riittää. Sanoihan kerran yksi proffa Suomessa, että olis fiksua lukea vaan joka toinen sivu tenttikirjasta, koska silloin pitäis miettiä mitä toisella sivulla sanottiin. Sama logiikka saksankielisellä luennolla: koska ei ymmrrä kaikkea, pitää vaan yrittää handlata kokonaisuus. Luennon jälkeen mukava sveitsiläinen tuli juttelemaan ja tarjoutui puhumaan enkkua. Kaveri tuli näyttämään mulle kaikki käytännön asiat, sillä meidän ekassa orientaatiossa ei edes kerrottu missä journalistiikan laitos sijaitsee.

Mukavien sveitsiläisten kohtaaminen jatkui luennon jälkeen luomukaupassa, jossa myyjä antoi mulle niin paljon ilmaisia näytteitä (mm. indonesialaista urheilujuomaa), että mun ostosten arvo vähintään viisinkertaistu. Pari päivää myöhemmin alakerran suht hieno kreikkalainen ravintola myi meille annokset mukaan, sillä ei jaksettu istua ravintolassa. Odottaessa tarjottiin ilmainen olut ja ainoa pyyntö oli "palauttakaa lautanen, sillä se oli sikakallis". Mukavia nämä sveitsiläiset.